Sitovia henkilöstömitoituksia tarvitaan
Vanhustenhoitoa ei ole onnistuttu parantamaan suosituksilla. Henkilöstömitoitukset tulee kirjata sitovasti, jotta puutteellisesta hoidosta seuraisi rangaistus.
Vaikka keskustelu vanhuspalvelulaista onkin juuri nyt painottunut laitoshoidon henkilöstömitoituksiin, on vanhuspalvelulaki paljon muutakin, kuin laitoshoidon mitoitukset. Tulevassa vanhuspalvelulaissa edellytetään muun muassa, että kotiin vietävät palvelut ovat se ykkösasia ja laitokseen mennään vasta kun muu ei enää riitä.
Julkisuudessa paljon keskustelua herättänyt vanhuspalvelulaki ei ole uusi poliittinen avaus. Vanhustenhoitoa tutkinut professori Sirkka-Liisa Kivelä teki aiheesta ehdotuksen jo Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana silloiselle peruspalveluministerille Liisa Hyssälälle. Asia ei silloin kuitenkaan edennyt.
Edeltäjäni, ministeri Paula Risikko laittoi oman valmistelunsa alulle vasta viime hallituskauden lopussa, juuri ennen 2011 vaaleja. Hallitus vaihtui, ja hänen lakiesityksensä lausuntokierroksen palaute päätyi työpöydälleni.
Risikon työryhmän esitystä kritisoitiin muun muassa siitä, että vanhuspalvelulain piiriin olisi päässyt vasta 75 vuotta täytettyään, suppeudesta ja sitovien henkilöstömitoitusten puuttumisesta. Oikeusministeriö katsoi, että esitys oli myös joiltain osin ristiriidassa perustuslain kanssa.
Työn oli siis jatkuttava. Asetin uuden työryhmän, joka antoi esityksensä vanhuspalvelulaista huhtikuussa. Työ kannatti: esitys sisältää aivan uudenlaisia näkökulmia iäkkäiden aseman parantamiseen.
Työryhmän esityksen mukaan ikääntyneiden oma tahto tulee huomioida palveluita määriteltäessä. Hoidon laadusta saatava palaute on kerättävä säännöllisesti ja sen on ohjattava päätöksentekoa. Kiireelliseen hoitoon pitää päästä välittömästi ja kiireettömien palveluiden piiriin viivytyksettä mutta vähintään kolmen kuukauden sisällä. Palveluiden saamiseksi ei tarvitse tehdä kirjallista hakemusta vaan suullinen pyyntökin olisi sitova. Laitoshoidon sijaan on painotettava kotiin vietäviä palveluita.
Erityisesti moniammatillisuuteen on kunnissa satsattava. Iäkkäiden palveluissa täytyy olla riittävästi asiantuntemusta geriatriasta, turvallisesta lääkehoidosta, monialaisesta kuntoutuksesta ja iäkkäiden suun terveydenhuollosta.
Lakiehdotuksessa huomioidaan niin ennaltaehkäisy, kuntoutus kuin kotiin vietävien palveluiden monitahoisuuden tarve.
Sitovien henkilöstömitoitusten suhteen työryhmä päätyi kuitenkin omasta kannastani poikkeavaan esitykseen.
Työryhmän puheenjohtaja, sosiaali- ja terveysministeriön syksyllä väistyvä kansliapäällikkö Kari Välimäki halusi saada työryhmältä yksimielisen esityksen. Muun muassa Kuntaliitto ja Elinkeinoelämän Keskusliitto vastustivat sitovaa henkilöstömitoitusta. Siksi työryhmä päätyi kompromissiin, jossa henkilöstömitoituksiin puututtaisiin asetuksella vasta, jos epäkohtia ei saataisi muuten korjattua.
Kun vastaanotin Välimäen työryhmän esityksen viime keväänä, totesin, että se on tarpeen lähettää lausuntokierrokselle. Vasta sen jälkeen olisi poliittisen kannanottoni aika.
Kävin kesän aikana lausuntokierroksen palautteet läpi. Noin puolessa palautteista, joissa viitataan sitoviin mitoituksiin, vastustetaan niitä ja noin puolessa kannatetaan. Olen kevään aikana myös kiertänyt ympäri Suomea ja kuunnellut hoidettavia, omaisia ja hoitajia.
Kuntia on pyritty ohjamaan viime vuosina suosituksilla ympärivuorokautisen vanhustenhuollon riittävän henkilöstömäärän turvaamiseksi. Suositukset eivät ole purreet riittävästi, mikä on Suomelle ja Suomen kunnille häpeäksi.
Asiasta ei pääse yli eikä ympäri: epäkohtien korjaamiseksi henkilöstömääriin tarvitaan sitovat mitoitukset.
Huomioitavaa on myös, että noin 30 000 suomalaista lähi- tai sairaanhoitajaa on tällä hetkellä töissä muilla aloilla pitkälti hoitotyön raskaudesta johtuen. Kuormitus johtuu liian vähästä henkilökunnasta ja työn huonosta organisoinnista.
Vaikka keskustelu julkisuudessa onkin nyt painottunut laitoshoidon henkilöstömitoituksiin, on vanhuspalvelulaki paljon muutakin, kuin laitoshoidon mitoitukset. Olen esimerkiksi itse halunnut lakiin lisättäväksi kohdan, joka antaa iäkkäille pariskunnille oikeuden pysyä yhdessä hamaan loppuun saakka, mikäli he niin haluavat.
Laki tulee edellyttämään kunnilta paljon, mutta niin sen kuuluukin. Vanhustenhoidon epäkohdat on korjattava ja tämä vaatii kunnilta uudenlaista lähestymistä ikääntyneiden ihmisten palveluihin. Tähän tuleva laki pureutuu hyvin.
Tämän kuun lopussa käytävissä budjettineuvotteluissa ratkeaa saadaanko Suomeen myös sitovat henkilöstömitoitukset, joita tarvitaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien vanhusten ihmisoikeuksien toteutumiseksi. MInä en ainakaan pysty katsomaan itseäni peiliin, jos en tee kaikkeani heidän tilanteensa parantamiseksi. Yksikään vanhus ei saa jäädä syöttämättä tai hänen vaippansa vaihtamatta liian vähäisen henkilökunnan takia.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Olet ainoa ministeri nykyhallituksessa, joka tekee jotakin kansalaisten hyväksi.
Täälläkin on useni kysytty "Kuka tämän kaiken maksaa?"
Vastaus on yksinkertainen; kaikki ne maksavat, jotka ovat velkaa näille vanhuksille.
Eli Suomen kansan tulee maksaa.
Ainakin jos tuntevat vastuuta, niinkuin kuuluisa ajattelija ja Ajatollah Velkatalkoo-Jykä asian ilmaisisi, jos nyt enää mitään uutta ilmaisisi.
Henry
Ehkä kysymyksellä tarkoitetaan sitä maksaako tämän kaiken kunta, vai lisätäänkö lisääntyneiden velvoitteiden kanssa myös valtionosuuksia.
Itse olen sitä mieltä, että henkilöstön vähimmäismäärä on ehdottoman positiivinen asia, kunhan se ei ole liian pieni. Henkilöstömäärä on jollain tavalla sidottava hoidon tarpeeseen. Pahoin pelkään että tämä uudistus tulee menemään sillä vikaan että tulee könttämäärä riippumatta hoidon tarpeesta. Henkilöstömäärä ei saa olla sidottu pelkästään laitoshoidon osalta, kotihoito pitää siihen sisällyttää samalla tavalla.
Sosiaali- ja terveydenhuolto, peruskoulutus ja turvallisuusalat kuuluvat ehdottomasti valtion maksettavaksi. Loput kunnalle itselleen.
Sydämen sosialidemokraatteja ja sosiaalisen omantunnon ihmisiä tarvitaan lisää. Kunnes ainoakaan ihminen ei pysty katsomaan peiliin, ennen kuin ikä- ja pitkäaikaistyöttömien asiat on hoidettu kuntoon eli jokaiselle on annettu työtä. Yksi tällainen mainitunlainen toimija on valtiopäiväneuvos Sakari Knuuttila. Hän kirjoitti hienon artikkelin jokaiselle kuuluvasta oikedesta työhön. Sehän on ihmisoikeus, niin hänestä kuin minusta. Kirja Yhdenvertaisesti/eriarvoisesti ilmestyy kuun lopussa. Tarjoan vielä kerran Ministerillekin siihen kirjoitusmahdollisuutta. Ehkä aiemmat pyynnöt eivät tulleet perille, ne suoraan ja avustajan kautta lähetetyt?
Monenko mieleen on tullut kysyä, heille joilla raha ratkaisee, miten kallista yhteiskunnalle on työttömän istuttaminen kortistossa, tuloilla joilla hän ei elä? Entä moniko on kysynyt, millaista eläkettä hän tulee saamaan, kun työttömyyskorvauskin on auttamatta liian pieni?
Kerro, kerro kuvastin -
Tulleeko kirjaan asiasta vastaavan ministerin, ministeri Ihalaisen kirjoitus?
Lue nyt vaikka tämä.
http://pasipulkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1136...
Molempia ei voi miellyttää yhtä aikaa, työntekijää / ihmistä ja Rahaa. Sitten voit miettiä kumman mukaista politiikkaa SDP on ollut ajamassa.
Mikko!
Jos tuo oli minulle, niin en suinkaan ole eri mieltä. Homman nimi on vain se, että tämä vanhustenhoitamisen parantaminen ei ole mikään demarien veto.
Jutta ja hänen satraappinsa ovat jo kauan yrittäneet kaikin tavoin savustaa Guzenina-Richardsonin pihalle.
Kun tämä kertoi olevansa eri mieltä Risikon, KOK ja työnantjien kanssa, nostatettiin media häntä vastaan. Verhon takana lymyili myös Jutta, koordinoiden iskuja Maria Guzenina-Richardson'ia vastaan.
Hänen piti yllättäen vastata kaikesta, kuten esim. työttömyydestä, vaikka hänen esityksensä nimenomaan työllistää.
Kun esitys tuli demareiden kesäpäiville käsittelyyn, oli Jutan jengin pakko antaa periksi ja vasta silloin siitä tuli "Demareiden ohjelman osa".
Itse en ole misssään nimessä demari, mutta kun on aika antaa kiitosta henkilölle, joka tekee jotakin vanhusten, työttömien ja nykyisen henkilökunnan jaksamisen eteen, on se myös syytä antaa.
Voitteko kertoa nykyisen hallituksen yhdenkään muun ministerin tehneen jotakin tavallisen kansan hyväksi?
Henry
Henry oli vastaus KK:lle.
"Voitteko kertoa nykyisen hallituksen yhdenkään muun ministerin tehneen jotakin tavallisen kansan hyväksi?"
Rahanpalvojan mielestä ajattelet asian väärinpäin. Jos miellytetään markkinoita ja Rahaa kansallakin menee paremmin. Nyt Raha on vihainen ja siksi kansalla menee huonosti.
Mikko!
Karkeasti lyhentäen, ymmärsin linkkisi viestin siten, että Rahavalta ei anna työttömyyden vähetä.
Nythän Maria Guzenina-Richardson'in ehdotus myös työllistää, joten voidaanko hänet tässä asiassa tuomita?
Henry ymmärsit aivan oikein. En ole tuomitsemassa ketään, koska itse aiheesta, sitovista henkilömitoituksista, en tiedä tarpeeksi. Olen sen verran vanhanaikainen, että yritän perustaa mielipiteeni faktaan enkä kuten nykymaailmassa niin moni, muodosta mielipidettä aiheeseen kuin aiheeseen ennen kuin tietää siitä mitään.
Kirjoitin tuonne muualle kuinka helppoa olisi ratkaista tämä visaiseksi koettu kysymys laitoshoidosta:
1) Selvitetään mikä on laitoshoidon nykyisen henkilökunnan keskimääräinen vahvuus per hoidettava.
2) Nostetaan henkilökuntamäärää 20 % ja näin saadaan uusi normi. Niissä kunnissa ja yrityksissä, joissa tämä uusi normi on jo saavutettu, ei luonnollisesti tarvitse nostaa henkilökuntamäärää.
3) Tutkitaan tilanne vuoden kuluttua siitä kun uusi normi on otettu käyttöön. Jos vieläkin vanhuksia sidotaan nahkaremmein sänkyyn tai eivät pääse kuin määrättynä aikana vessaan tms., nostetaan normia taas 20%.
[Tämä jatkuva norminostouhkaus saa myös yksityiset hoitolaitokset sekä Paraisten kunnallisia toimijoita tekemään jotakin, eikä jokainen vanhus ole kuin samanlainen porkkana, joka tuo rahaa yritykselle.]
Henry
MGR. Ajatus on hyvä, mutta mistä rahat? Kaadetaanko taas lisää kunnan niskaan? Toinen mikä häiritsee on tarve. Ei kaikissa laitoksissa tai kunnissa ole mitoituksesta aiheutuvia ongelmia. Joissakin paikoissa hommat toimii jo nyt (harvoissa), eikä tällaisille tarvita keppiä!
Ainakin meidän kunnassa voisi hallinnosta lakkauttaa n. 10 virkaa ja perustaa vastaavat virat vanhustenpuolelle. Tosin sillä rahamäärällä saisi 15 uutta hoitsuvirkaa.
Kun nykyinen hallitus leikkaa 3,4 miljardia euroa kunnilta, samaan aikaan kun rahaa valuu muualle, on kysymyksesi kuitenkin kohtuullinen; pitääkö tätä lainkaan sysätä kuntien kontolle?
Tämä kysymys pitää kuitenkin tehdä lähinnä valtion talousarkkitehdeille, Jykälle (KOK) ja Jutalle (KOK-Light).
Henry
Olen elänyt ajan, jona psykiatriseen hoitoon asetettiin mitoituksia (henkilökunnan määrä / sairaansija, avohoidon henkilöstön kokoonpano ja määrä / väestömäärä).
Laissa nämä eivät olleet, mutta koska keskushallinnolla tuohon aikaan oli sanktiovaltaa (ministeriö, keskushallitukset, lääninhallitukset), niitä aika hyvin noudatettiin.
Kun 1990-luvun alussa luovuttiin keskushallinnon ohjauksesta (kuntien hyväksi) ja memetettiin valtava määrä resursseja (lama), mitoitukset olivat se, joka ensimmäiseksi hävisi.
Loppu on historiaa.
Pieni oikaisu, Reijo: kuolleisuus toki väheni, samoin itsemurhat, mutta kurjuus - tavan kadun tallaajan silmiin osuva - lisääntyi. Sekä kylissä että keskustoissa.
Kerronpa miten hommat hoituvat Paraisilla.
Perinteisesti täällä oli virkoja ja viransijaisuuksia auki viime vuosikymmenellä. Ongelma oli kuitenkin se, että Parainen maksoi hoitsuille n. 200 € heikompaa palkkaa kuin naapurikunnat. (Ei maksanut kuntalisää, vaikka kaikki muut saaristokunnat maksoivat sekä myös mantereella olevat kunnat.
Vuonna 2008, juuri vaalien alla lehdissä oli suuret ilmoitukset, joilla haettiin (mukamas) henkilökuntaa.
Myöhemmin vanhustenhoidosta vastaava virkamies selosi radiossa; "henkilökuntaa ei saada, ei edes ammattitaidotonta henkilökuntaa.."
Olin työttömien työnhakijoiden pj ja ehdotin seuraavaa:
- työttömistä, jotka saavat KELAn korvausta, tekevät työtä vanhusten hyväksi ensin 4 kk. 4h/päivä, jolloin heistä ei siis tule mitään kuluja.
- Jos meihin ollaan tyytyväisiä, jatketaan seuraavat 4 kk:tta siten, että teemme 6h/päivä, josta kunta maksaa kaksi tuntia.
- Jos meihin ollaan edelleen tyytyväisiä, aloitamme 8h/työpäivät.
On siis paljonkin töitä, esim. vanhuksien peseminen, jossa ei tarvita kahta koulutettua hoitsua, vaan riittää kun on yksi hoitsu ja yksi asiaan perehdytetty.
Näin hoitsuja vapautuu tehtäviin, joihin heidät on koulutettu.
Tietysti ehdotus tyrmättiin, eikä virkamies viennyt sitä koskaan lautakuntaan. (Jossa RKP-KOK enemmistö).
Jatkuu..
Edelleen Parainen:
- Henkilökunnan vanhustenhoidon hoitsut tekivät olosuhteista kantelun lääniin.
- Johtavalla virkamiehellä oli nämä paperit, nimineen, kantelua seuraavana päivänä ja haukkui allekirjoittajat julkisesti työpaikalla.
- Asiasta haluttiin tehdä poliisi-ilmoitus, mutta hallinnon sisältä tämä estettiin. (Huuskolle: Tästä on kirjoitettu aiemminkin täällä kunnanvaltuutetun toimesta, joten tätä ei tarvitse poistaa.)
Jatkuu...
Kiitos Maria ja kiitos SDP! Olet ymmärtänyt, kuinka tärkeästä asiasta vanhuspalvelulaissa on kysymys ja olet sisällyttämässä lakiin todella tärkeän yksityiskohdan: henkilöstömitoituksen! Hyvä niin.
Olet siinäkin mielessä erityinen ministeri, että olet sanonut suoraan vanhustenhuollon tilanteen olevan häpeäksi Suomelle. Se on totta, ja sinä olet vienyt asiaa eteenpäin. Paula Risikolla oli NELJÄ vuotta aikaa valmistella vanhuspalvelulaki, mutta ei tullut mitään. Hänen lakiesityksensä ei ollut mitään muuta kuin vaalipaperi, joka oli osin perustuslain vastainen. Sinä, Maria, olet vienyt lain jo näin pitkälle reilussa vuodessa. Ja kyllähän tämä uusi lakiluonnos on julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan tuhat kertaa sitovampi, vaikuttavampi ja monipuolisempi. Tämä laki on selvästi tehty ikäihmisten parasta ajatellen.
SDP tukee peruspalveluministeriä, eikä ihmekään. SDP on toiminut loistavasti hallituksessa ja ajanut tavallisen ihmisen etua, muistaen aina, että pienempi tai heikompi ihminen tarvitsee enemmän tukea. Niin SDP kuin Mariakin ovat puhuneet niiden puolesta, joilla ei ole ääntä. SDP ja Maria ovat muistaneet ne, jotka on unohdettu. Vanhuspalvelulaki on siitä upea esimerkki. Vihdoinkin Suomessa aletaan kantaa vastuuta niistä, jotka ovat kantaneet vastuuta meistä.
Elähän nyt - kohta pelipöksysi repeävät. ;=)
Näin se menee:
"Maria ovat muistaneet ne, jotka on unohdettu, SDP:n oikeistosiipi (Jutan klaani, Mooseksen jälkeläiset) koitti kaikin keinoin kepittää häntä, mutta lopulta heidän oli taivuttava."
Uusia kepityksiä odotellessa voit olla vaikkapa Porin ja Salon demareihin yhteydessä niin Sinullekin saattaa paljastua missä oikeasti mennään.
Hei! Olen itse vanhuspalveluja tuottavassa pitkäaikaishoitoa tarjoavassa laitoksessa. Mielestäni työryhmä ei ole vielä ajatellut tulevaisuutta omalle kohdalleen. Tietysti hyväkuntoisena iäkkäänä tuntuu että kunhan pidän uolta kunnostani niin pärjään kotona. Asia ei kuitenkaan ole näin yksiselitteinen. Olen hoitanut vuosia todella hyvässä fyysisessä kunnossa olevia ikäihmisiä joilla on todettu muistisairaus. Heillä tapahtuu aivoissa paljon ja toisilla vieläpä nopeasti. Lyhyesti sanoisin että muistisairauden keskivaikeaa ja vaikeaa muotoa sairastaville täytyisi mitoitus olla ehdottomasti. Heitä ei kukaan puolusta. Omaiset eivät uskalla, työntekijät eivät paljon pysty heidän suutaan tukitaan jatkuvasti. Mitoitus ehdottomasti kuntoon ja se pitäisi olla tarpeen mukaan esimerkiksi jos on kognitiiviset taidot huonot 0,8 ja ns. tavallisilla vanhuksilla 0,5-0,6. Terveisin Sirpa
Edelleen Parainen:
- Koska virkoja ei täytetty, jouduttiin yksi vuodeosasto sulkemaan.
- Tästä seurasi se, että kun joku vanhus oli esim. leikattavana TYKSissä, Turussa, häntä ei voitu sijoittaa omaan kotikuntaansa, vaan vanhuksia ja muita potilaita makuutettiin TYKSissä tai heitä hajasijoitettiin pitkin maakuntaa.
Ja lasku oli, jos en väärin muista, yhdeltä vuodelta, pelkästään TYKSin osalta yli 400.000 €
Tästä nousi skandaali ja hallinto selitti, että TYKS antaa anteeksi kyseisen laskun ja läp, läp, lää... Todellisuudessa mitään ei tietenkään annettu anteeksi vaan hinta leivottiin tietysti tuleviin jyvityksiin ja maksuihin. Tämä temppu tehtiin, jotta virkamiesten suuri TOTUUS säilyisi: "Virkamiehet eivät koskaan säästä väärässä paikassa."
Henry
Vanhuspalvelulaista ehdotus tehtiin siis jo Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikaan. Ei edennyt. Seuraavassa hallituksessa ministeri Risikko laittoi valmistelun alulle vasta juuri ennen 2011 vaaleja. Kun hallitus vaihtui, lakiesityksen käsittely sen kuin jatkuu vaan. Tästähän on tullut ikuisuusprojekti. Palloa on pompoteltu tarkoituksella, koska mitään ei ole haluttu tehdä
Mutta tuo, että Risikon työryhmän ehdottaman vanhuspalvelulain piiriin olisi päässyt vasta 75 vuotiaana, ja että henkilömitoituksiakaan ei ollut mukana, on jo koomista. Tämä kertoo sen, että uutta vanhuspalvelulakia ei ollut tarkoituskaan saada toimintaan. Keskustassa ja Kokoomuksessa on tämän mukaan lähdetty siis siitä, että kaikilla on varaa kustantaa vanhuspalvelunsa omasta kukkarostaan.
Nyt onkin jo korkea aika saada aikaan toimiva vanhuspalvelulaki. Väki vanhenee ja lainsäädännön kuuluisi pysyä kehityksessä mukana. Toivottavasti tämä uudistus ei hautaudu työryhmään kuten niin moni muu aiemmin. Vaara tähän on ilmeinen, kun nyt jo haetaan työryhmän yksimielisyyttä. Tässä on jälleen oiva keino torpata asia.
Tietysti uutta lakia sorvattaessa on huomioitava, ettei rakenneta automaattia, jossa vanhustenhuollon menot saadaan vain raketoimaan. Mutta jos yksilöllisyys huomioitaisiin laissa paremmin, näin ei välttämättä kävisi. Ikäraja ei oikeastaan kerro mitään. Joku voi olla avuntarpeessa jo 60-vuotiaana, toinen taas vasta 100-vuotiaana. Vanhusten avuntarve voidaan aina arvioida, mutta kriteerit pitää olla joka kunnassa samat. Ja suositukset. Ne ovat pelkkää sananhelinää ja teatteria.
Pääpiirteissään tuossa luetellut asiat vaikuttavat ihan tolkuilta. Niin myös tuo, että iäkkäille pariskunnille annettaisiin oikeus pysyä yhdessä niin halutessaan, on kannatettavaa. Ihmettelenkin, miksi asia on tänä päivänä juuri päinvastoin. Vanhuksen itsensä etu se ei ole. Vanhuksen oman virkeydenkin kannalta on parempi, että se tuttu elämänkumppani on vierellä.
Toivonkin tälle hankkeelle parempaa jatkoa kuin edellisille. Voimia kivireen vetämiseen.
Muissa blogeissa painotetaan "hoivan tarvetta" - ihan oikein sinänsä.
Kirjoitin tuonne erään skeptikko-demarin blogiin näin:
"Kertokaa miten voidaan sorvata laki, joka huomioi, sinänsä erittäin kannattavan asian, "hoivan tarpeen"?
Lähtisin siitä, että jokaisella yksiköllä pitää olla tarpeeksi henkilökuntaa ja tämä "hoivan tarve" on sitten tämän henkilökunnan määriteltävissä, koska hehän potilaansa tuntevat, ei lakinikkarit.
Eli tarvitaanko tässä hoitoyksiköille lisää liikkuma-alaa, vai miten meinasitte tuon "hoivan tarpeen" oikeamman mitoituksen tehdä?"
Henry
Minä en ainakaan muista tapausta, jossa demari olisi pitänyt lupauksensa. Aina ovat takkinsa kääntäneet vaalien jälkeen.
Joo, mutta kun vaalit on pidetty, joutuu Guzenina-Richardson todelliseen myllytykseen 2,5 vuoden ajan, koska vaaleissa ei valita kuitenkaan uusia ministereitä. Hän on melko yksin koko uudistuksen takuunaisena.
Jutta kamppaa, (siis ei komppaa, vaan kamppaa), Guzenina-Richardson'ia minkä muilta hommiltaan kerkiää. Jutta ei pelkää omalta pallilta putoamista, vaan sitä, että Mooseksen linja kokonaisuudessaan kutistuu niin pieneksi, että koko linja muuttuu useamman piirun vasemmalle.
Jos luet näitä blogeja, huomaat kuinka moni sossu oikealta laidalta yrittää väheksyä koko asiaa, vaikka ruohojuuritaso nyt pisti Jutankin aloitteen taakse.
Lisäys:
Toisaalta olet Antero siinä oikeassa, että Jutta yrittää Jykän ja RKP:n hyvällä avustuksella verhon takana kaataa koko jutun, ja sitten kaataa koko soppa Guzenina-Richardson'in niskaan.
"Muun muassa Kuntaliitto ja Elinkeinoelämän Keskusliitto vastustivat sitovaa henkilöstömitoitusta."
- Näin se käy kun ehdotuksissa ei kuunnella riittävästi asiantuntijuutta vanhustenhuollosta, vain myös oteta -jopa enemmän- huomioon muiden intressit. Työryhmä pitäisi ymmärtää asiasta, muille poliitikoille jäisi sitten tehtäväksi kannan ottaminen ehdotusten mahdollisuuksista.
"Tulevassa vanhuspalvelulaissa edellytetään muun muassa, että kotiin vietävät palvelut ovat se ykkösasia ja laitokseen mennään vasta kun muu ei enää riitä."
Onko otettu kantaa siihen ettei jatkossa vanhusten kodeissa juostaan pikakäynneillä jokaisesta palveluksesta erikseen, vaan yrittäisi keskittää mahdollisimman paljon tehtäviä yhdelle taholle -muutamalle ihmisille, joita vanhus oppii tuntemaan ja jotka vanhusta tuntevat.
"Olen esimerkiksi itse halunnut lakiin lisättäväksi kohdan, joka antaa iäkkäille pariskunnille oikeuden pysyä yhdessä hamaan loppuun saakka, mikäli he niin haluavat."
Tämä olisi ehdottoman tärkeä.
Mikä henkilömitoitukseen tulee halusin kuitenkin lisätä ettei pelkkä kiinteä määrä ole riittävää -pelko siitä että minimistä tuleekin maksimi, ei ole ilman pohjaa. Pitäisi sen lisäksi saada määritetyksi mitkä toimet ja palvelut on turvattavaa riittävän hyvin, siis käytännön tasolla, esim. syöttäminen ja vaipan vaihto, jotta henkilöstömäärä voi katsoa olevan riittävää. Tästä pitäisi saada sitoava, ja käytännössä se tarkoittaa että tarve vaihtelee paikasta toiseen, mutta myös tilanteesta toiseen, ihan hoidettavien kunnosta lähtien.
Melkein tekee mieli lisätä: Jatkuva urputtaminen "kuka maksaa" voisi siten vaikka ratkaista lisäpykälällä omaisten velvollisuudesta vanhempiaansa ja sukulaistensa suhteen........
Mitoitus tarvitaan ehdottomasti. Minulla on asiasta huomattavaa omakohtaista kokemusta ja minimimitoitus vaaditaan paitsi hoidettavien vanhusten ihmisarvoisen ja turvallisen kohtelun ja hoidon vuoksi, niin myös hoitajien jaksamisen vuoksi.
Mitä tulee rahaan, niin sitähän riittää annettavaksi ulkomaiden pankeille jne., niin on sitä riitettävä meidän omien vanhustemmekin hoitamiseen. Ja kaikki me vanhenemme.
Inhimillisyydelle ei voi laittaa hintalappua, yhteiskunnan tulee huolehtia heikommistaan.
Henkilöstömitoitusten määritteleminen tulee olemaan vaikea keskeinen tehtävä. Vanhuksia on pakko alkaa pisteyttää hoitoisuusvaatimusten mukaan. Tämä on äärimmäisen vaativa suoritus ja altis karkeisiin virhearviointeihin. Todennäköisesti henkilöstömitoitus arvioidaan liian suureksi ottaen huomioon saatavissa oleva työvoima. Useimmat yksityiset hoitolaitokset joutunevat lainvastaisina tai myöhemmin kannattamattomina sulkemaan ovensa.
Jokin tässä kokonaisuudessa ja tärkeän asian poliittisessa pallottelussa nyt haisee, jokin muukin kuin vanhusten vaihtamattomat vaipat. On asioita, joita ei voi hoitaa pelkästään rakkauspuolue SDP:n sosiaalisella sydämellä. Tarvitaan myös kokoomuslaista järkeä ja rahaa.
Ollaan menossa ojasta allikkoon.
"Ollaan menossa ojasta allikkoon."
Niin ollaan ja lujaa!
Ja mikäköhän on se KOK-järki, jota ei Risikko (KOK) saannut paperille edellisessä hallituksessa, vaikka oli neljä vuotta aikaa?
"Hoivalaadun parantaminen" ja muut kliseet ovat kliseitä kunnes ne määritellään.
Nyt Kokoomuksella on hyvä tilaisuus määritellä tämä "hoivalaadun nostamisen" ratkaisu! Olen varma, että Hesari repii siitä ison jutun, jos KOK kerrankin määrittelisi jonkun mainostoimisto Bob'in lennokkaista lauseparsista.
"Hoivalaatua" pitää parantaa, ja se tapahtuu nimenomaan lisäämällä henkilökuntaa, vaikka tämä ei ole ainoa ratkaisu.
Minä en erityisemmin ajattele kuka ministeri tai mikä puolue vanhusten asioista tohkaa, kun ovat sitä tehneet kautta maailman sivun. Siis kaikki vuorollaan, ts. kuka vallan kahvassa nyt keikkuu tai joka siihen pyrkii.
Lopputulos on plus miinus nolla:
http://marjattahalkilahtiblogituusisuomifi.puheenv...
Tämänkertainenkin vanhus -toohotus loppuu, kun hallitus siirtää henkilöstön selvittämisen johonkin työryhmään. Ihan niinkuin Risikko tekee tässä itsestään selvyydessä:
http://marjattahalkilahtiblogituusisuomifi.puheenv...
Pekka Toivonen kirjoitti:
"Vanhuksia on pakko alkaa pisteyttää hoitoisuusvaatimusten mukaan."
Paljon helpompaa ja asiallisempaa on yksinkertaisesti laskea työtunnit, joina hoitsu tekee hoitsutyötä ja siitä näkee täyttyykö henkilömitoitusnormi vai ei.
Eli muu työ, joka hoitsulle mahdollisesti määrätään, ei lasketa henkilömitoitusnormiin.
Ei tämä mitään rakettitiedettä ole - paitsi näköjään asiaa vastustaville tahoille.
Henry Björklid siis aikoo pisteyttää sairaanhoitajat.
Kuten jokainen työelämässä oleva/ollut tietää, on olemassa nopeita, tehokkaita työntekijöitä ja hitaita, tehottomia työntekijöitä. Ikävä kyllä esimerkiksi kunnallisella puolella tätä ei oteta lainkaan huomioon palkkauksessa.
Vai onko tarkoituksena estää jatkossa työvoiman liikkuvuus, jotta työpaikalla kerran mitattu työntekijöiden työmäärä pysyy muuttumattomana sitovan henkilöstömitoituksen puitteissa ?
Puhun työtunneista, en työntekijöistä.
Henkilömitoitus hoitsujen osalta lasketaan siten, että heidän hoitotyöksi lasketaan vain sellainen työ, jota ei saa tehdä ilman kyseisen henkilön koulutusta.
Jos hoitsulle määrätään muuta kuin hänen ammattialansa työtä, tämä ei vaikuta henkilömitoitusnormin laskelmaan.
Et tunnu lainkaan käsittävän asiaa.
Sekä sairaanhoitajat että hoidettavat ihmiset ovat kaikki erillisiä ja erilaisia yksilöitä ja vuorokaudessa on 24 tuntia.
Ei tämä todellakaan ole mitään rakettitiedettä.
LOL
Lue täältä ja mieti vähän aikaa:
http://soininvaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/113698...
Kyse on siis miten henkilömitoitusnormi lasketaan.
Henry
Voi tätä populismin määrää.
Demarit otti asian nyt vaan äänten haalimista varten (kuten kokoomuskin). Kunnon vanhuslakia saadaan odottaa vielä ainakin seuraavat 20 vuotta.
Kun vanhukselle etsitään hoitopaikkaa, mistä hän tai omainen tietää kuinka hyvä mikäkin on? Arvaan, että heikosti tietävät ja eikös se olisi se tärkein tieto? Näin ollen hoitopaikoista tulisi kertoa asiakkaille tehokkaasti, jotta voivat valita paremmin. Se jos mikä patistaa laitoksia kehittämään.
Yksi malli tässä:
http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/113...
Asia mikä usein unohdetaan kun "säästetään" henkilömenoissa on se, että moni hyvän ja pitkän koulutuksen saannut hakeutuu toisille aloille, kun ovat palamassa tai ovat jo palanneet loppuun tässä hoivamaratonissa, jota KOK ajaa.
Ministeri Gutzenina on todella hyvällä asialla. Häntä vastustavat nyt erityisesti kokoomuslaiset. Heillä on ensin ideologiset syyt eli mahdollisimman paljon yksityistämistä ja se jolla on varaa saa palvelua. Toiseksi he eivät anna Gutzeninan saada positiivista julkisuutta onnistumisessaan, johon eivät hänen edeltäjänsä kyenneet.
Kokoomus etsii vastamielipiteitä vaikka kivenkolosta.
Olisiko mahdollista arvioida seuraavan tilanteen todennäköisyyttä: Vanhuspalveluille määritettäisiin toimivat ja järkevät mitoitukset. Tämän jälkeen joku virkamies ottaakin esille taskulaskimen ja toteaa ettei maastamme löydy riittävästi koulutettua työvoimaa, jotta tulevaa lainkirjainta voisi noudattaa edes teoriassa. Ilmiselvä johtopäätös tästä on koulutuspolitiikan epäonnistumisen paljastuminen, jolloin mitoitukset unohdetaan laista.
Näinhän se usein on, mutta hoiva-alalle on koulutettu todella paljon väkeä. Väki on kuitenkin siirtynyt muihin ammatteihin, koska tämä hoivatyön jatkuva alimitoittaminen johtaa valtavaan työtaakkaan ja stressiin.
Aikoinaan työpaikassani joku valitti stressistä, kosk meillä oli todella kireät aikataulut. Silloin eräs entinen sairaanhoitaja sanoi: "Jos tämä on mielestänne stressaavaa, teidän olisi parasta hakeutua TYKSiin hommiin, niin tietäisitte mitä todellinen stressi on!"
Lisäys:
Nyt yhteiskunta haalii hoitsuja kolmansista maista, jotta ruuvia saadaan entisestään kiristettyä. Nämä työperäiset ulkomaalaiset eivät nimittäin pysty millään tietämään oikeuksiaan, eivätkä voi kielitaidottomina siirtyä toiselle alalle.
Ja koska ovat töissä, eivät myöskään saa maahanmuuttajille tarkoitettua kielenopetusta, eli saadaan kuuliaisia orjia pitkäksi aikaa.
Kuten jo aikaisemminkin olen Sinulle, Maria, kirjoittanut niin olet johdonmukaisesti ollut oikealla tiellä tämän vanhuspalvelulain eteenpäin viemisessä. Siitä Sinulle täysi kiitos! Jatka samalla linjalla vaikka vastarannan kiiskejä löytyy varmasti...
Tähän henkilöstömäärä hässäkkään kannattaisi katsella jo olevia systeemejä. Esim. omaishoidon käyttä,minen tehokkaammin. Säästettäisiin laitospaikkoja ja "hoitohenkilökuntana" toimisi puoliso tai lähiomainen. Ja homma tosiaan toimisi jokaisen hoitoa tarvitsevan kotona.
Jotta omaishoito voitaisiin järkevästi järjästää, olisi palkkioita omaishoitajalle nostettava, jotta palkkiolla pärjäisi. Nyt monesti tosiseikat taloudessa tulevat eteen, omaishoitajatuki liian pieni, joten hoitajaksi sitoutuva joutuu homman lopettamaan ja läähtemään töihin.
Itse olen invalidi, en siis vanhus vielä. Mutta ongelmat ovat samat: ruuan laitto ei onnistu, kaupassa käynti mahdotonta, siivousesta puhumattakaan jne. Vaimoni on omaishoitajanani. muussa tapauksessa olisin jo laitoksessa. Mutta meilläkin on keskusteltu hyvin paljon siitä, että pitäisikö vaimoni mennä töihin ja laittaa minut laitokseen, rahat eivät yksinkertaisesti riitä.
Eli palkkioita huomattavasti ylemmäs, jolloin hoitohommelit mahdollisia ilman työskenytelyä muualla. Tällä säästettäisiin laitospaikkoja ja henkilökuntaa ei tarvitsisi niukoista hoitaja resursseista nipistää. Ja kaikille se oma koti on paras hoitopaikka.
Juuri näin!
Omaishoitajatuki tulisi olla lähempänä laitospaikan kustannuksia. Nythän se lienee vain muutamakymmen prosenttia laitospaikkakustannuksista (jos Kokkareiden lukuihin on luottaminen).
Tosin tämä henkilöstömitoitus pitää myös saada läpi.
Sanon aivan suoraan: Lopettakaa sossut lässytys sitovista mitoituksista ja antakaa rahaa kunnille palveluiden järjestämiseen! Lopettakaa suomalaisten rahojen jakaminen ulkomaisten pankkien tukemiseen!
Mutta ettehän te ole kiinnostuneita kuin yhdestä asiasta: Vallan kahvassa eli hallituksessa pysymisestä. Toivon teille, kuten myös kaikille nyt hallituksessa oleville puolueille, rökäletappiota niin seuraavissa kunta-, kuin eduskuntavaaleissakin.
Kirjoita kommentti
Kommentoi 46 kommenttia